Normitalosta passiivitaloksi - mitä maksaa?

Niin kuin edellisessä kirjoituksessa esitin, on 2010 voimaan tullut eristysnormisto jo melko lähellä passiivitalon tasoa. Tästä herää kysymys, mitä maksaisi rakentaa normitalon sijasta passiivitalo?

Lähestymme kysymystä tarkastellen keskivertotaloa, jonka mitat ovat 9 x 15 metriä, ja kerrosala 135 m2. Huonekorkeus on 2,7 metriä, ja ulkoseinän korkeus n. 3 metriä. Esimerkkitalomme on mineraalivillalla eristetty puutalo.

2010 minimivaatimuksen mukaiset U-arvot ja eristepaksuudet ovat karkeasti seuraavat:

Ulkoseinän U-arvo 0,17 W/(m2*K) => eristepaksuus n. 240 mm (kun villan lämmönläpäisykerroin lambda on tyypillinen 0,037 W/mK; tarkka paksuus riippuu eristeiden lambda-kertoimista ja kokonaisrakenteesta).

Yläpohjan U-arvo 0,09 => eristepaksuus puhallusvillalla n. 450 mm (lambda n. 0,040).

Alapohjan U-arvo 0,16 => eristepaksuus EPS:llä n. 150 mm (reunoilla 200 mm).

Tästä takaisin alun kysymykseen: mitä maksaisi jos normitalon eristystä lisättäisiin niin, että saataisiin passiivitalo? Alla esitetään asiasta yksinkertaistaen ja pyöristäen laskettu tulos, joka kuitenkin antaa oikean suuruusluokan.

Ulkoseinään tarvitaan villaa lisää n. 100 mm (jolloin U-arvo paranee 0,17 => 0,12). Tämä tarkoittaa n. 2 x (9 + 15) x 3 = 144 m2 lisää 100 mm villaa esimerkkitaloomme. Päivän hinnoilla lisäkustannus on n. 800 euroa (kts. esim. Rockwool-vuorivilla sivuiltamme www.taloon.com). Lisäksi tarvitaan esim. ristirunkorakenteeseen 50x100 puutavaraa n. 220 jm, jonka kustannus on n. 400 euroa. Ammattimies asentaa nämä muutamassa päivässä, lasketaan varmuudeksi työviikko eli 5 pv x 8 h x 40 eur/h = 1600 euroa.

Yläpohjaan tarvitaan lisää puhallusvillaa n. 100 mm (U-arvo 0,09 => 0,07) eli 9 x 15 x 0,1 = 13,5 m3. Lisäkustannus on n. 400 euroa sisältäen puhallustyön.

Alapohjaan laitetaan EPS:ää lisää 100 mm (U-arvo 0,16 => n. 0,1), eli 13,5 m3. Lisäkustannus on n. 700 euroa. Työ on nopea, lisälevyjen levitys menee muutamassa tunnissa, arvioidaan 5 h x 40 eur/h = 200 eur.

Normitalon eristeiden paksuntaminen passiivitaloksi maksaa näin yhteensä noin 4 tuhatta euroa.

Passiivitalossa ei määritelmän mukaan tarvita enää lainkaan lämmitysjärjestelmää, vaan se pysyy lämpimänä hukkalämmöillä. Tuo ei tosin taida pitää kutiaan Suomen oloissa, vaikkapa viime viikkojen pakkasilla - mutta tosiasiaksi jää, että passivitalon erillisen lämmitysenergian tarve jää melkein olemattomaksi.

Lisäkustannukset eivät toki jää tuohon neljään tuhanteen euroon. Lisäksi tulee kustannuksia mm. paremmista ikkunoista ja ilmanvaihdosta, joita käyn läpi jatkossa. Edellä esitetty laskelma perustuu myös ajatukseen joustavasta paikallarakentamisesta. Talopakettien osalta lisäkustannus riippuu täysin talotehtaan tarjouksesta, eikä passiivitalon ostaminen usein ole edes mahdollista.

Palaan johtopäätelmiin kun ikkunat ja ilmanvaihto on käsitelty.