Energiatehokkuus ja matalaebergiarakentaminen ovat tämän päivän teemat rakennusalalla. Niinpä niiden nimissä tuodaan kaikenlaista uutuutta markkinoille.
Viimeisin minkä huomasin on grafiittia sisältävät, entistä paremmin lämpöä eristävät (ja tietenkin kalliimmat) EPS-lattia- ja routaeristeet. Lainataanpa erästä mainostekstiä: "... on tarkoitettu matalaenergiaeristämiseen, sillä tavanomaiseen eristykseen verrattuna xx-eristeillä saavutetaan yy% parempi energiatehokkuus. Energiataloudellisuuden ohella xx -eristeiden käyttö lisää asumismukavuutta, ja niiden avulla voidaan jo nyt huomioida vuonna 2010 voimaan tulevat, tiukkenevat lämmöneristysmääräykset".
Hetkinen! Ko. tuotteita siis käytetään routaeristeenä maan alla ja alapohjan eristeenä maanvaraisissa lattioissa. Jos eristeen lämmöneristävyys paranee, tarkoittaa se ohuempaa eristekerrosta jos rakenteelle halutaan jokin ennalta määritelty eristävyys. Eli laitetaan eristeen alle lisää soraa ja nostetaan maan pintaa jotta saadaan päälle ohuempi ja kalliimpi eristekerros. Mitä ihmeen iloa tästä on kenellekään paitsi materiaalien myyjille? Vai onko minulta jäänyt jotain huomaamatta?
Silloin kun eristettä käytetään seinissä tai muissa kohdissa missä ohuemmasta rakenteesta on etua, on hyöty toki selvä.
perjantai 8. lokakuuta 2010
perjantai 12. maaliskuuta 2010
Ilmatiivis talo
Olen käynyt läpi energiatehokkaan talon rakentamisen kaksi ensimmäistä kohtaa, eli talon vaipan ja ikkunoiden lämmöneristyksen parantaminen.
Jokainen tietää omasta kokemuksesta, että paksuinkaan villapaita ei auta kylmää tuulta vastaan. Sama pätee talon lämmöneristyksiin: eristevillakerroksen paksuntaminen ei auta, jos ilma pääsee virtaamaan villojen läpi. Siksi ilman virtaus eristeisiin on estettävä sekä ulko- että sisäpuolelta. Tällä varmistetaan eristeiden toimivuus, ja minimoidaan ilmavirran mukana suoraan siirtyvä hukkalämpö.
Samaan aihepiiriin liittyy rakenteiden kosteustekninen toimivuus. Ulkovaipan kuivana pysyminen on varmistettava. Suomen ilmasto-oloissa rakenteen kuivana pysymisen haaste voidaan yksinkertaistaen esittää seuraavasti. Talvella rakennuksen sisäilma on selvästi ulkoilmaa lämpimämpää. Fysiikan lakien mukaan lämmin ilma sisältää absoluuttisesti kylmää ilmaa enemmän kosteutta samassa suhteellisessa kosteudessa. Kosteus eli vesihöyry taas pyrkii siirtymään suuremmasta pitoisuudesta kohti pienempää. Näin Suomen oloissa kosteus pyrkii kylmänä aikana koko ajan sisältä ulospäin - seinärakenteen lävitse.
Siksi talon ulkovaipan rakenne tehdään sellaiseksi, että sen sisäpinnan höyrynvastus on suuri, ja höyrynvastuksen pitää pienentyä ulkopintaa kohti mentäessä. Esim. puutalon normaali seinärakenne sisältä ulospäin on seuraava:
- sisäverhouslevy tai paneeli, esim. 13 mm kipsilevy
- höyrynsulkumuovi - sisäpinnan puolella oleva kerros, joka estää vesihöyryn siirtymisen seinärakenteen sisään
- puurunko ja lämmöneriste, esim. 200 mm puurunko ja villa tms.
- tuulensuojalevy - tämän materiaalin pitää olla erinomaisesti vesihöyryn läpäisevää, mutta ilmavirtauksen katkaisevaa; tämän toteuttavia materiaaleja on useita; esim. 9 mm tuulensuojakipsi tai 12 mm kuitulevy
- tuuletusrako ja ulkoverhous; tällä varmistetaan, että sadevesi ei kastele tuulensuojaa ja seinärakennetta
Tästä takaisin otsikon aiheeseen. Ilmatiivis talo rakennetaan yksinkertaisimmillaan niin, että ulkopuolen tuulensuoja ja sisäpuolen höyrynsulku tehdään erittäin huolellisesti äärimmäisen tiiviiksi. Perusasia tässä on oikein ja huolella tehty rakennustyö. Esim. höyrynsulkumuovin saumojen tiivistystä ei tehdä missään kohdassa pelkän teipin avulla, vaan muovi limitetään aina myös mekaanisen puristuskohdan yli. Samoin ikkuna- ja oviaukkojen kohdalla höyrynsulku toteutetaan liimamassan tai teipin sekä mekaanisen puristuksen avulla.
Oma kohtansa on talon vaipan läpi väistämättä kulkevat LVI-putket ja sähköjohdot. Lähtökohta tiiviin talon rakentamisessa on niiden minimointi jo suunnitteluvaiheessa. Rakenteet voidaan suunnitella niin, että talon vaipan tai höyrynsulun läpi ei kulje mitään muita putkia kuin sähkön, veden ja ulkoilman tulo, sekä viemäri ja poistoilma - kukin vain yhden kerran.
Useimmissa taloissa höyrynsulun läpivientejä on huomattavasti enemmän, mm. ilmanvaihtokanavat vedetään usein ullakkotilan kautta. Kun energiatehokkuutta parannetaan, rakennetaan enenevässä määrin taloja, joissa myös ilmanvaihto on suunniteltu niin, että koko kanavisto kulkee höyrynsulun sisäpuolella. Tässä auttavat myös uudet tuoteratkaisut, esim. Vallox Bluesky ilmanvaihtokanavisto, joka toteutetaan perinteisiä ratkaisuja ohuemmilla putkilla.
Läpivientejä joudutaan kuitenkin tekemään jokaiseen taloon enemmän tai vähemmän. Savuhormi on myös käytännössä joka talossa (piipun toteutuksessa onkin vähän lisäpohtimista, samoin kuin tulisijan paloilman saannissa). Siksi läpiviennit on toteutettava huolella, käyttäen esim. varta vasten suunniteltuja läpivientiosia, ja mielellään liimatiivistyksen lisänä myös mekaanista puristusta.
Ilmatiiviin talon rakentaminen ei auheuta varsinaisesti lisäkustannuksia, mutta vaatii ammataitoista ja huolellista suunnittelua sekä toteutusta.
Linkkejä aiheen tutkimustuloksiin:
TTY (Tampereen Teknillinen Yliopisto) 2008, Matalaenergiarakenteiden toimivuus: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=94366&lan=fi
TTY 2005, Kosteusvarma terve pientalo: http://www.tut.fi/units/rak/rtek/tutkimusraportit/Raportti131.pdf
TTY 2005, Rakenteiden kuivuminen: http://www.tut.fi/units/rak/rtek/tutkimusraportit/Raportti129.pdf
Jokainen tietää omasta kokemuksesta, että paksuinkaan villapaita ei auta kylmää tuulta vastaan. Sama pätee talon lämmöneristyksiin: eristevillakerroksen paksuntaminen ei auta, jos ilma pääsee virtaamaan villojen läpi. Siksi ilman virtaus eristeisiin on estettävä sekä ulko- että sisäpuolelta. Tällä varmistetaan eristeiden toimivuus, ja minimoidaan ilmavirran mukana suoraan siirtyvä hukkalämpö.
Samaan aihepiiriin liittyy rakenteiden kosteustekninen toimivuus. Ulkovaipan kuivana pysyminen on varmistettava. Suomen ilmasto-oloissa rakenteen kuivana pysymisen haaste voidaan yksinkertaistaen esittää seuraavasti. Talvella rakennuksen sisäilma on selvästi ulkoilmaa lämpimämpää. Fysiikan lakien mukaan lämmin ilma sisältää absoluuttisesti kylmää ilmaa enemmän kosteutta samassa suhteellisessa kosteudessa. Kosteus eli vesihöyry taas pyrkii siirtymään suuremmasta pitoisuudesta kohti pienempää. Näin Suomen oloissa kosteus pyrkii kylmänä aikana koko ajan sisältä ulospäin - seinärakenteen lävitse.
Siksi talon ulkovaipan rakenne tehdään sellaiseksi, että sen sisäpinnan höyrynvastus on suuri, ja höyrynvastuksen pitää pienentyä ulkopintaa kohti mentäessä. Esim. puutalon normaali seinärakenne sisältä ulospäin on seuraava:
- sisäverhouslevy tai paneeli, esim. 13 mm kipsilevy
- höyrynsulkumuovi - sisäpinnan puolella oleva kerros, joka estää vesihöyryn siirtymisen seinärakenteen sisään
- puurunko ja lämmöneriste, esim. 200 mm puurunko ja villa tms.
- tuulensuojalevy - tämän materiaalin pitää olla erinomaisesti vesihöyryn läpäisevää, mutta ilmavirtauksen katkaisevaa; tämän toteuttavia materiaaleja on useita; esim. 9 mm tuulensuojakipsi tai 12 mm kuitulevy
- tuuletusrako ja ulkoverhous; tällä varmistetaan, että sadevesi ei kastele tuulensuojaa ja seinärakennetta
Tästä takaisin otsikon aiheeseen. Ilmatiivis talo rakennetaan yksinkertaisimmillaan niin, että ulkopuolen tuulensuoja ja sisäpuolen höyrynsulku tehdään erittäin huolellisesti äärimmäisen tiiviiksi. Perusasia tässä on oikein ja huolella tehty rakennustyö. Esim. höyrynsulkumuovin saumojen tiivistystä ei tehdä missään kohdassa pelkän teipin avulla, vaan muovi limitetään aina myös mekaanisen puristuskohdan yli. Samoin ikkuna- ja oviaukkojen kohdalla höyrynsulku toteutetaan liimamassan tai teipin sekä mekaanisen puristuksen avulla.
Oma kohtansa on talon vaipan läpi väistämättä kulkevat LVI-putket ja sähköjohdot. Lähtökohta tiiviin talon rakentamisessa on niiden minimointi jo suunnitteluvaiheessa. Rakenteet voidaan suunnitella niin, että talon vaipan tai höyrynsulun läpi ei kulje mitään muita putkia kuin sähkön, veden ja ulkoilman tulo, sekä viemäri ja poistoilma - kukin vain yhden kerran.
Useimmissa taloissa höyrynsulun läpivientejä on huomattavasti enemmän, mm. ilmanvaihtokanavat vedetään usein ullakkotilan kautta. Kun energiatehokkuutta parannetaan, rakennetaan enenevässä määrin taloja, joissa myös ilmanvaihto on suunniteltu niin, että koko kanavisto kulkee höyrynsulun sisäpuolella. Tässä auttavat myös uudet tuoteratkaisut, esim. Vallox Bluesky ilmanvaihtokanavisto, joka toteutetaan perinteisiä ratkaisuja ohuemmilla putkilla.
Läpivientejä joudutaan kuitenkin tekemään jokaiseen taloon enemmän tai vähemmän. Savuhormi on myös käytännössä joka talossa (piipun toteutuksessa onkin vähän lisäpohtimista, samoin kuin tulisijan paloilman saannissa). Siksi läpiviennit on toteutettava huolella, käyttäen esim. varta vasten suunniteltuja läpivientiosia, ja mielellään liimatiivistyksen lisänä myös mekaanista puristusta.
Ilmatiiviin talon rakentaminen ei auheuta varsinaisesti lisäkustannuksia, mutta vaatii ammataitoista ja huolellista suunnittelua sekä toteutusta.
Linkkejä aiheen tutkimustuloksiin:
TTY (Tampereen Teknillinen Yliopisto) 2008, Matalaenergiarakenteiden toimivuus: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=94366&lan=fi
TTY 2005, Kosteusvarma terve pientalo: http://www.tut.fi/units/rak/rtek/tutkimusraportit/Raportti131.pdf
TTY 2005, Rakenteiden kuivuminen: http://www.tut.fi/units/rak/rtek/tutkimusraportit/Raportti129.pdf
tiistai 23. helmikuuta 2010
A-luokan ikkunat - lisähinta
Selvitimme A-luokan ikkunoiden hintatason. Ikkunoiden U-arvon parantaminen tähän asti yleisestä n. 1,2 tasosta n. 0,9:ään aiheuttaa noin 15% lisähinnan.
Yleisin, hyvälaatuinen omakotitalon ikkuna on ainakin viime vuoteen asti ollut ns. MSE-ikkuna, jossa on sisäpuitteessa 2-lasinen lämpölasi-elementti, ja ulkopuitteessa 1-lasinen tasolasi. Tyypillinen U-arvo MSE-ikkunoilla on ollut luokkaa 1,2. Aiemman normin vaatimus oli 1,4.
U-arvo n. 0,9 saavutetaan esim. ikkunalla, jossa on kaksi 2-lasista lämpölasielementtiä. Lisähinta tälle ikkunatyypille on noin 15%.
135 m2 esimerkkitalomme MSE-ikkunat voisivat maksaa noin 4 tuhatta euroa (tarkka hinta riippuu toki ikkunoiden koosta ja määrästä ja voi vaihdella paljonkin). U-arvon parantamisen lisäkustannus on näin 15% x 4000 eur = n. 600 eur.
Tällä saavutetaan 2010 normit (1,0) alittava taso (0,9), mutta jäädään hiukan passivitalon yleisestä vaatimustasota (0,8).
Yleisin, hyvälaatuinen omakotitalon ikkuna on ainakin viime vuoteen asti ollut ns. MSE-ikkuna, jossa on sisäpuitteessa 2-lasinen lämpölasi-elementti, ja ulkopuitteessa 1-lasinen tasolasi. Tyypillinen U-arvo MSE-ikkunoilla on ollut luokkaa 1,2. Aiemman normin vaatimus oli 1,4.
U-arvo n. 0,9 saavutetaan esim. ikkunalla, jossa on kaksi 2-lasista lämpölasielementtiä. Lisähinta tälle ikkunatyypille on noin 15%.
135 m2 esimerkkitalomme MSE-ikkunat voisivat maksaa noin 4 tuhatta euroa (tarkka hinta riippuu toki ikkunoiden koosta ja määrästä ja voi vaihdella paljonkin). U-arvon parantamisen lisäkustannus on näin 15% x 4000 eur = n. 600 eur.
Tällä saavutetaan 2010 normit (1,0) alittava taso (0,9), mutta jäädään hiukan passivitalon yleisestä vaatimustasota (0,8).
maanantai 8. helmikuuta 2010
Paremmin lämpöä pitävät ikkunat
Edellisessä kirjoituksessa kävin läpi, mitä maksaisi nykyisten normien mukaisen talon seinien, katon ja lattian lämmöneristyksen parantaminen niin, että syntyy passiivitalo.
Toinen oleellinen asia rakennuksen energiatehokkuuden parantamisessa on ikkunoiden lämmöneristävyyden parantaminen. Ikkunoiden eristävyyden merkitystä voi miettiä seuraavilla luvuilla: ulkoseinän vaadittu U-arvo uusissa määräyksissä on 0,17 W/(m2*K). Ikkunoilla vastaava vaatimus on 1,0. Näillä arvoilla ikkunan läpi karkaa noin 6-kertainen lämpömäärä seinään verrattuna. Tai toisin sanoen, yhden neliömetrin kokoisen ikkunan lämpöhävikki vastaa noin kuutta neliömetriä seinää.
Neuvottelemme parhaillaan A-luokan ikkunoiden myynnin aloittamisesta Taloon.comissa. Palaan kustannusvaikutuksiin hieman myöhemmin, kun tiedämme todelliset hintaerot. Ikkunoiden energialuokituksesta löytyy tietoa Motivan sivuilta osoitteesta http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/vaikuta_hankinnoilla/ikkunoiden_energialuokitus.
Toinen oleellinen asia rakennuksen energiatehokkuuden parantamisessa on ikkunoiden lämmöneristävyyden parantaminen. Ikkunoiden eristävyyden merkitystä voi miettiä seuraavilla luvuilla: ulkoseinän vaadittu U-arvo uusissa määräyksissä on 0,17 W/(m2*K). Ikkunoilla vastaava vaatimus on 1,0. Näillä arvoilla ikkunan läpi karkaa noin 6-kertainen lämpömäärä seinään verrattuna. Tai toisin sanoen, yhden neliömetrin kokoisen ikkunan lämpöhävikki vastaa noin kuutta neliömetriä seinää.
Neuvottelemme parhaillaan A-luokan ikkunoiden myynnin aloittamisesta Taloon.comissa. Palaan kustannusvaikutuksiin hieman myöhemmin, kun tiedämme todelliset hintaerot. Ikkunoiden energialuokituksesta löytyy tietoa Motivan sivuilta osoitteesta http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/vaikuta_hankinnoilla/ikkunoiden_energialuokitus.
keskiviikko 27. tammikuuta 2010
Normitalosta passiivitaloksi - mitä maksaa?
Niin kuin edellisessä kirjoituksessa esitin, on 2010 voimaan tullut eristysnormisto jo melko lähellä passiivitalon tasoa. Tästä herää kysymys, mitä maksaisi rakentaa normitalon sijasta passiivitalo?
Lähestymme kysymystä tarkastellen keskivertotaloa, jonka mitat ovat 9 x 15 metriä, ja kerrosala 135 m2. Huonekorkeus on 2,7 metriä, ja ulkoseinän korkeus n. 3 metriä. Esimerkkitalomme on mineraalivillalla eristetty puutalo.
2010 minimivaatimuksen mukaiset U-arvot ja eristepaksuudet ovat karkeasti seuraavat:
Ulkoseinän U-arvo 0,17 W/(m2*K) => eristepaksuus n. 240 mm (kun villan lämmönläpäisykerroin lambda on tyypillinen 0,037 W/mK; tarkka paksuus riippuu eristeiden lambda-kertoimista ja kokonaisrakenteesta).
Yläpohjan U-arvo 0,09 => eristepaksuus puhallusvillalla n. 450 mm (lambda n. 0,040).
Alapohjan U-arvo 0,16 => eristepaksuus EPS:llä n. 150 mm (reunoilla 200 mm).
Tästä takaisin alun kysymykseen: mitä maksaisi jos normitalon eristystä lisättäisiin niin, että saataisiin passiivitalo? Alla esitetään asiasta yksinkertaistaen ja pyöristäen laskettu tulos, joka kuitenkin antaa oikean suuruusluokan.
Ulkoseinään tarvitaan villaa lisää n. 100 mm (jolloin U-arvo paranee 0,17 => 0,12). Tämä tarkoittaa n. 2 x (9 + 15) x 3 = 144 m2 lisää 100 mm villaa esimerkkitaloomme. Päivän hinnoilla lisäkustannus on n. 800 euroa (kts. esim. Rockwool-vuorivilla sivuiltamme www.taloon.com). Lisäksi tarvitaan esim. ristirunkorakenteeseen 50x100 puutavaraa n. 220 jm, jonka kustannus on n. 400 euroa. Ammattimies asentaa nämä muutamassa päivässä, lasketaan varmuudeksi työviikko eli 5 pv x 8 h x 40 eur/h = 1600 euroa.
Yläpohjaan tarvitaan lisää puhallusvillaa n. 100 mm (U-arvo 0,09 => 0,07) eli 9 x 15 x 0,1 = 13,5 m3. Lisäkustannus on n. 400 euroa sisältäen puhallustyön.
Alapohjaan laitetaan EPS:ää lisää 100 mm (U-arvo 0,16 => n. 0,1), eli 13,5 m3. Lisäkustannus on n. 700 euroa. Työ on nopea, lisälevyjen levitys menee muutamassa tunnissa, arvioidaan 5 h x 40 eur/h = 200 eur.
Normitalon eristeiden paksuntaminen passiivitaloksi maksaa näin yhteensä noin 4 tuhatta euroa.
Passiivitalossa ei määritelmän mukaan tarvita enää lainkaan lämmitysjärjestelmää, vaan se pysyy lämpimänä hukkalämmöillä. Tuo ei tosin taida pitää kutiaan Suomen oloissa, vaikkapa viime viikkojen pakkasilla - mutta tosiasiaksi jää, että passivitalon erillisen lämmitysenergian tarve jää melkein olemattomaksi.
Lisäkustannukset eivät toki jää tuohon neljään tuhanteen euroon. Lisäksi tulee kustannuksia mm. paremmista ikkunoista ja ilmanvaihdosta, joita käyn läpi jatkossa. Edellä esitetty laskelma perustuu myös ajatukseen joustavasta paikallarakentamisesta. Talopakettien osalta lisäkustannus riippuu täysin talotehtaan tarjouksesta, eikä passiivitalon ostaminen usein ole edes mahdollista.
Palaan johtopäätelmiin kun ikkunat ja ilmanvaihto on käsitelty.
Lähestymme kysymystä tarkastellen keskivertotaloa, jonka mitat ovat 9 x 15 metriä, ja kerrosala 135 m2. Huonekorkeus on 2,7 metriä, ja ulkoseinän korkeus n. 3 metriä. Esimerkkitalomme on mineraalivillalla eristetty puutalo.
2010 minimivaatimuksen mukaiset U-arvot ja eristepaksuudet ovat karkeasti seuraavat:
Ulkoseinän U-arvo 0,17 W/(m2*K) => eristepaksuus n. 240 mm (kun villan lämmönläpäisykerroin lambda on tyypillinen 0,037 W/mK; tarkka paksuus riippuu eristeiden lambda-kertoimista ja kokonaisrakenteesta).
Yläpohjan U-arvo 0,09 => eristepaksuus puhallusvillalla n. 450 mm (lambda n. 0,040).
Alapohjan U-arvo 0,16 => eristepaksuus EPS:llä n. 150 mm (reunoilla 200 mm).
Tästä takaisin alun kysymykseen: mitä maksaisi jos normitalon eristystä lisättäisiin niin, että saataisiin passiivitalo? Alla esitetään asiasta yksinkertaistaen ja pyöristäen laskettu tulos, joka kuitenkin antaa oikean suuruusluokan.
Ulkoseinään tarvitaan villaa lisää n. 100 mm (jolloin U-arvo paranee 0,17 => 0,12). Tämä tarkoittaa n. 2 x (9 + 15) x 3 = 144 m2 lisää 100 mm villaa esimerkkitaloomme. Päivän hinnoilla lisäkustannus on n. 800 euroa (kts. esim. Rockwool-vuorivilla sivuiltamme www.taloon.com). Lisäksi tarvitaan esim. ristirunkorakenteeseen 50x100 puutavaraa n. 220 jm, jonka kustannus on n. 400 euroa. Ammattimies asentaa nämä muutamassa päivässä, lasketaan varmuudeksi työviikko eli 5 pv x 8 h x 40 eur/h = 1600 euroa.
Yläpohjaan tarvitaan lisää puhallusvillaa n. 100 mm (U-arvo 0,09 => 0,07) eli 9 x 15 x 0,1 = 13,5 m3. Lisäkustannus on n. 400 euroa sisältäen puhallustyön.
Alapohjaan laitetaan EPS:ää lisää 100 mm (U-arvo 0,16 => n. 0,1), eli 13,5 m3. Lisäkustannus on n. 700 euroa. Työ on nopea, lisälevyjen levitys menee muutamassa tunnissa, arvioidaan 5 h x 40 eur/h = 200 eur.
Normitalon eristeiden paksuntaminen passiivitaloksi maksaa näin yhteensä noin 4 tuhatta euroa.
Passiivitalossa ei määritelmän mukaan tarvita enää lainkaan lämmitysjärjestelmää, vaan se pysyy lämpimänä hukkalämmöillä. Tuo ei tosin taida pitää kutiaan Suomen oloissa, vaikkapa viime viikkojen pakkasilla - mutta tosiasiaksi jää, että passivitalon erillisen lämmitysenergian tarve jää melkein olemattomaksi.
Lisäkustannukset eivät toki jää tuohon neljään tuhanteen euroon. Lisäksi tulee kustannuksia mm. paremmista ikkunoista ja ilmanvaihdosta, joita käyn läpi jatkossa. Edellä esitetty laskelma perustuu myös ajatukseen joustavasta paikallarakentamisesta. Talopakettien osalta lisäkustannus riippuu täysin talotehtaan tarjouksesta, eikä passiivitalon ostaminen usein ole edes mahdollista.
Palaan johtopäätelmiin kun ikkunat ja ilmanvaihto on käsitelty.
tiistai 19. tammikuuta 2010
Hyvin eristetty talo - 2010 uudet normit
Käyn aluksi läpi mitä muutoksia rakentamismääräyksissä tapahtui 1.1.2010 alkaen lämmöneristyksen osalta.
Määräykset esitetään käyttäen ns. U-arvoa eli lämmönläpäisykerrointa. Se kertoo, kuinka paljon lämpöä siirtyy rakenneosan läpi yhden neliömetrin alalla, kun osan eri puolien lämpötilaero on yksi aste. U-arvon yksikkö on W/(m2*K). Pienempi luku tarkoittaa parempaa lämmöneristävyyttä. Jos U-arvo on 0,1 W/(m2*K), päästää ko. rakenne puolet vähemmän lämpöä harakoille kuin rakenne jonka U-arvo on 0,2.
Rakentamismääräykset edellyttävät U-arvolta tiettyä minimitasoa. Vuoden alusta voimaan tullut muutos oli seuraava:
Ulkoseinät: minimi 2009 asti 0,24 W/(m2*K) => minimi 2010 alkaen 0,17 W/(m2*K)
Yläpohja: 0,15 => 0,09
Alapohja: 0,24 => 0,16
Ikkunat: 1,4 => 1,0
Ovet: 1,4 => 1,0
Muutos on merkittävä. Uudet talot ovat aiempaa selvästi energiatehokkaampia. 2010 määräykset vastaavat suurin piirtein samaa tasoa, josta ainakin aiemmin on käytetty termiä "matalaenergiatalo". Seuraava noin 20% kiristys on luvassa vuonna 2012, jonka jälkeen lähestytään minimivaatimuksena tasoa, josta on käytetty nimitystä "passiivitalo". Termeillä ei ole virallista määritelmää; VTT on käyttänyt seuraavia U-arvoja määrittelemään suomalaisen passiivitalon:
Ulkoseinät: 0,15 (tässä kohdin näkee alempiakin tavoitetasoja 0,07 - 0,1)
Yläpohja: 0,08
Alapohja: 0,1
Ikkunat: 0,8
Ovet: 0,4
Tästä kannattaa huomata, että muutos 2010 normitalosta "VTT passiivitaloon" on enää pienehkö, ja jos normit edelleen kiristyvät v. 2012, ollaan jo passiivitalon tasolla.
Tämä oli tärkeää taustaa liittyen edellisen kirjoituksen kohtaan 1, rakennuksen vaipan tehokas lämmöneristys. Seuraavassa osassa arvioimme mm. muutosten kustannusvaikutuksia, ja mitä uudet määräykset voisivat tarkoittaa pienrakentajan ratkaisuihin.
Määräykset esitetään käyttäen ns. U-arvoa eli lämmönläpäisykerrointa. Se kertoo, kuinka paljon lämpöä siirtyy rakenneosan läpi yhden neliömetrin alalla, kun osan eri puolien lämpötilaero on yksi aste. U-arvon yksikkö on W/(m2*K). Pienempi luku tarkoittaa parempaa lämmöneristävyyttä. Jos U-arvo on 0,1 W/(m2*K), päästää ko. rakenne puolet vähemmän lämpöä harakoille kuin rakenne jonka U-arvo on 0,2.
Rakentamismääräykset edellyttävät U-arvolta tiettyä minimitasoa. Vuoden alusta voimaan tullut muutos oli seuraava:
Ulkoseinät: minimi 2009 asti 0,24 W/(m2*K) => minimi 2010 alkaen 0,17 W/(m2*K)
Yläpohja: 0,15 => 0,09
Alapohja: 0,24 => 0,16
Ikkunat: 1,4 => 1,0
Ovet: 1,4 => 1,0
Muutos on merkittävä. Uudet talot ovat aiempaa selvästi energiatehokkaampia. 2010 määräykset vastaavat suurin piirtein samaa tasoa, josta ainakin aiemmin on käytetty termiä "matalaenergiatalo". Seuraava noin 20% kiristys on luvassa vuonna 2012, jonka jälkeen lähestytään minimivaatimuksena tasoa, josta on käytetty nimitystä "passiivitalo". Termeillä ei ole virallista määritelmää; VTT on käyttänyt seuraavia U-arvoja määrittelemään suomalaisen passiivitalon:
Ulkoseinät: 0,15 (tässä kohdin näkee alempiakin tavoitetasoja 0,07 - 0,1)
Yläpohja: 0,08
Alapohja: 0,1
Ikkunat: 0,8
Ovet: 0,4
Tästä kannattaa huomata, että muutos 2010 normitalosta "VTT passiivitaloon" on enää pienehkö, ja jos normit edelleen kiristyvät v. 2012, ollaan jo passiivitalon tasolla.
Tämä oli tärkeää taustaa liittyen edellisen kirjoituksen kohtaan 1, rakennuksen vaipan tehokas lämmöneristys. Seuraavassa osassa arvioimme mm. muutosten kustannusvaikutuksia, ja mitä uudet määräykset voisivat tarkoittaa pienrakentajan ratkaisuihin.
keskiviikko 13. tammikuuta 2010
Miten rakennan energiatehokkaan talon?
Sain juuri sattumalta käsiini Pekka Leppäsen jo vuonna 1994 kirjoittaman kirjan "Rakennan energiaa säästävän pientalon". Siinä on mielestäni erinomaisesti kiteytetty ne varsin yksinkertaiset asiat, joilla uuden omakotitalon energiatehokkuutta kannattaa parantaa. Omat kokemukseni ja jo todennetut sähkölaskut ym. tukevat samoja johtopäätelmiä. Mielenkiintoista tässä on se, että Leppänen ja VTT ovat jo 15 vuotta sitten todenneet ne asiat, jotka ovat nyt nousseet yleiseen keskusteluun, eli matalaenergia- ja passiivitalorakentamisen tarpeen ja järkevyyden yms. Myös lainsäätäjä on vihdoin tullut mukaan talkoisiin kiristämällä lämmöneristysnormistoa, vaikkakin vuosia esim. Ruotsin tai Saksan jäljessä. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Leppäsen (ja allekirjoittaneen) mielestä energiaa säästävän talon perusasiat ovat:
1. Rakennuksen vaipan tehokas lämmöneristys.
2. Ikkunoiden lämmöneristävyyden parantaminen.
3. Rakennuksen vaipan ilmanpitävyys ja hallittu ilmanvaihto.
4. Lämmöntalteenotto ilmanvaihdon poistoilmasta.
Monimutkaista tai kallista tekniikkaa ei tarvita. Tosin joku saattaa lukea koneellisen ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton turhaksi nykyajan tekniikaksi; omasta mielestäni se on vastuullisen, talous- ja ympäristötietoisen rakentajan pakollinen minimivalinta; painovoimaisen ilmanvaihdon puolestapuhumista pidän todellisen ympäristönsuojelun kannalta vastuuttomana.
Kannattaa muistaa, että edellä kerrottu koskee nimen omaan uudisrakentamista. Vanhojen rakennusten energiatehokkuuden parantaminen onkin toinen tarina, kustannustehokkaimmat ratkaisut saattavat olla toisen näköisiä.
Palaan listan kuhunkin kohtaan myöhemmissä kirjoituksissa.
Leppäsen (ja allekirjoittaneen) mielestä energiaa säästävän talon perusasiat ovat:
1. Rakennuksen vaipan tehokas lämmöneristys.
2. Ikkunoiden lämmöneristävyyden parantaminen.
3. Rakennuksen vaipan ilmanpitävyys ja hallittu ilmanvaihto.
4. Lämmöntalteenotto ilmanvaihdon poistoilmasta.
Monimutkaista tai kallista tekniikkaa ei tarvita. Tosin joku saattaa lukea koneellisen ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton turhaksi nykyajan tekniikaksi; omasta mielestäni se on vastuullisen, talous- ja ympäristötietoisen rakentajan pakollinen minimivalinta; painovoimaisen ilmanvaihdon puolestapuhumista pidän todellisen ympäristönsuojelun kannalta vastuuttomana.
Kannattaa muistaa, että edellä kerrottu koskee nimen omaan uudisrakentamista. Vanhojen rakennusten energiatehokkuuden parantaminen onkin toinen tarina, kustannustehokkaimmat ratkaisut saattavat olla toisen näköisiä.
Palaan listan kuhunkin kohtaan myöhemmissä kirjoituksissa.
perjantai 8. tammikuuta 2010
Linjalanka -blogi avattu
Linjalanka-niminen blogi avattiin tänään 8.1.2010.
Blogissa tullaan esittämään ajatuksia ja mielipiteitä rakentamiseen, remontointiin, ja niihin liittyviin aihealueisiin liittyen. Ilmastonmuutos ja rakentamisen energiatehokkuus tullevat saamaan osansa pohdinnoissa. Tarkoitus on tuoda esiin erilaisia näkökohtia niin poliittisten päättäjien suuntaan, kuin toisaalta ajatuksia yksityisen omakotirakentajan tai remontoijan näkökulmasta.
Oma kokemukseni rakennusalalta alkoi n. vuonna 2000 kun aloimme vaimoni kanssa rakentaa ensimmäistä omakotitaloamme. Hanke lähti käyntiin vähän varkain, kuin heräteostoksena. Kun talo tehtiin vielä ns. "pitkästä" tavarasta paikallarakentaen, valui oppia allekirjoittaneen pääkoppaan kuin saavilla kaataen. Toimin noin puoli vuotta ammattitimpurin hanttina, vuorotteluvapaalla päivätyöstä, ja puurakentamisen perusteita opiskelin samaan aikaan netistä ja kirjoista. Lopputulemasta tuli sitten yllättävänkin hyvä; tämän ratkaisi varmasti hyvä onni suunnittelijoiden ja tekijöiden suhteen.
Jo vuonna 2000 löytyi netistä valtava määrä tietoa rakennusalan tuotteista. Useiden tuotteiden asennusohjeet haettiin jo silloin netistä, vaikka paljon oli vielä aukkojakin. Samaan aikaan tuotteet täytyi kuitenkin käydä tilaamassa ja hakemassa rautakaupoista tai tehtailta. Kun useamman kerran odotin vuoroani rautakaupan pitkässä jonossa, alkoi päässä viritä ajatus, että eikö selvien tuotteiden tilaamista ja toimittamista voisi jotenkin helpomminkin hoitaa?
Muutama vuosi tästä eteenpäin eli vuonna 2003 olikin sitten aika ottaa seuraava askel rakennusalaan perehtymisessä. Perustimme kahden ystävän kanssa nettirautakaupan vastaamaan jonoissa havaittuun tarpeeseen. Taloon.com avattiin vuonna 2004.
Siitä eteenpäin olen seurannut rakennusalaa työkseni, ja perehtynyt erityisesti rakennustarvikkeisiin, materiaaleihin ja niiden kauppaan. Siinä sivussa olemme rakentaneet toisen talon perheellemme ja yhden myyntiin. Seuraava talo on parhaillaan piirustuspöydällä, ja monet ratkaisut pohdinnassa. Kolmannesta itselle rakennettavasta talosta on tarkoitus tehdä se paras, ja asua siellä ehkä vanhuuteen asti - tosin sama tarkoitus oli jo edellistenkin kohdalla.
Olen siis rakennusalalla maallikko, mutta arvelisin vuosien varrella läpikäydyn kirjallisuuden riittävän ainakin alempiin rakennusalan tutkintoihin. Mm. energiatehokkuudesta meille on kertynyt jo usemman talon verran käytännön kokemusta ja mitattua, todennettua tietoa.
Näillä eväillä yritän ammentaa julkaisukelpoisia ajatuksia rakentajien ym. kiinnostuneiden ihmeteltäväksi ja opponoitavaksi.
Blogissa tullaan esittämään ajatuksia ja mielipiteitä rakentamiseen, remontointiin, ja niihin liittyviin aihealueisiin liittyen. Ilmastonmuutos ja rakentamisen energiatehokkuus tullevat saamaan osansa pohdinnoissa. Tarkoitus on tuoda esiin erilaisia näkökohtia niin poliittisten päättäjien suuntaan, kuin toisaalta ajatuksia yksityisen omakotirakentajan tai remontoijan näkökulmasta.
Oma kokemukseni rakennusalalta alkoi n. vuonna 2000 kun aloimme vaimoni kanssa rakentaa ensimmäistä omakotitaloamme. Hanke lähti käyntiin vähän varkain, kuin heräteostoksena. Kun talo tehtiin vielä ns. "pitkästä" tavarasta paikallarakentaen, valui oppia allekirjoittaneen pääkoppaan kuin saavilla kaataen. Toimin noin puoli vuotta ammattitimpurin hanttina, vuorotteluvapaalla päivätyöstä, ja puurakentamisen perusteita opiskelin samaan aikaan netistä ja kirjoista. Lopputulemasta tuli sitten yllättävänkin hyvä; tämän ratkaisi varmasti hyvä onni suunnittelijoiden ja tekijöiden suhteen.
Jo vuonna 2000 löytyi netistä valtava määrä tietoa rakennusalan tuotteista. Useiden tuotteiden asennusohjeet haettiin jo silloin netistä, vaikka paljon oli vielä aukkojakin. Samaan aikaan tuotteet täytyi kuitenkin käydä tilaamassa ja hakemassa rautakaupoista tai tehtailta. Kun useamman kerran odotin vuoroani rautakaupan pitkässä jonossa, alkoi päässä viritä ajatus, että eikö selvien tuotteiden tilaamista ja toimittamista voisi jotenkin helpomminkin hoitaa?
Muutama vuosi tästä eteenpäin eli vuonna 2003 olikin sitten aika ottaa seuraava askel rakennusalaan perehtymisessä. Perustimme kahden ystävän kanssa nettirautakaupan vastaamaan jonoissa havaittuun tarpeeseen. Taloon.com avattiin vuonna 2004.
Siitä eteenpäin olen seurannut rakennusalaa työkseni, ja perehtynyt erityisesti rakennustarvikkeisiin, materiaaleihin ja niiden kauppaan. Siinä sivussa olemme rakentaneet toisen talon perheellemme ja yhden myyntiin. Seuraava talo on parhaillaan piirustuspöydällä, ja monet ratkaisut pohdinnassa. Kolmannesta itselle rakennettavasta talosta on tarkoitus tehdä se paras, ja asua siellä ehkä vanhuuteen asti - tosin sama tarkoitus oli jo edellistenkin kohdalla.
Olen siis rakennusalalla maallikko, mutta arvelisin vuosien varrella läpikäydyn kirjallisuuden riittävän ainakin alempiin rakennusalan tutkintoihin. Mm. energiatehokkuudesta meille on kertynyt jo usemman talon verran käytännön kokemusta ja mitattua, todennettua tietoa.
Näillä eväillä yritän ammentaa julkaisukelpoisia ajatuksia rakentajien ym. kiinnostuneiden ihmeteltäväksi ja opponoitavaksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
