Ilmatiivis talo

Olen käynyt läpi energiatehokkaan talon rakentamisen kaksi ensimmäistä kohtaa, eli talon vaipan ja ikkunoiden lämmöneristyksen parantaminen.

Jokainen tietää omasta kokemuksesta, että paksuinkaan villapaita ei auta kylmää tuulta vastaan. Sama pätee talon lämmöneristyksiin: eristevillakerroksen paksuntaminen ei auta, jos ilma pääsee virtaamaan villojen läpi. Siksi ilman virtaus eristeisiin on estettävä sekä ulko- että sisäpuolelta. Tällä varmistetaan eristeiden toimivuus, ja minimoidaan ilmavirran mukana suoraan siirtyvä hukkalämpö.

Samaan aihepiiriin liittyy rakenteiden kosteustekninen toimivuus. Ulkovaipan kuivana pysyminen on varmistettava. Suomen ilmasto-oloissa rakenteen kuivana pysymisen haaste voidaan yksinkertaistaen esittää seuraavasti. Talvella rakennuksen sisäilma on selvästi ulkoilmaa lämpimämpää. Fysiikan lakien mukaan lämmin ilma sisältää absoluuttisesti kylmää ilmaa enemmän kosteutta samassa suhteellisessa kosteudessa. Kosteus eli vesihöyry taas pyrkii siirtymään suuremmasta pitoisuudesta kohti pienempää. Näin Suomen oloissa kosteus pyrkii kylmänä aikana koko ajan sisältä ulospäin - seinärakenteen lävitse.

Siksi talon ulkovaipan rakenne tehdään sellaiseksi, että sen sisäpinnan höyrynvastus on suuri, ja höyrynvastuksen pitää pienentyä ulkopintaa kohti mentäessä. Esim. puutalon normaali seinärakenne sisältä ulospäin on seuraava:
- sisäverhouslevy tai paneeli, esim. 13 mm kipsilevy
- höyrynsulkumuovi - sisäpinnan puolella oleva kerros, joka estää vesihöyryn siirtymisen seinärakenteen sisään
- puurunko ja lämmöneriste, esim. 200 mm puurunko ja villa tms.
- tuulensuojalevy - tämän materiaalin pitää olla erinomaisesti vesihöyryn läpäisevää, mutta ilmavirtauksen katkaisevaa; tämän toteuttavia materiaaleja on useita; esim. 9 mm tuulensuojakipsi tai 12 mm kuitulevy
- tuuletusrako ja ulkoverhous; tällä varmistetaan, että sadevesi ei kastele tuulensuojaa ja seinärakennetta

Tästä takaisin otsikon aiheeseen. Ilmatiivis talo rakennetaan yksinkertaisimmillaan niin, että ulkopuolen tuulensuoja ja sisäpuolen höyrynsulku tehdään erittäin huolellisesti äärimmäisen tiiviiksi. Perusasia tässä on oikein ja huolella tehty rakennustyö. Esim. höyrynsulkumuovin saumojen tiivistystä ei tehdä missään kohdassa pelkän teipin avulla, vaan muovi limitetään aina myös mekaanisen puristuskohdan yli. Samoin ikkuna- ja oviaukkojen kohdalla höyrynsulku toteutetaan liimamassan tai teipin sekä mekaanisen puristuksen avulla.

Oma kohtansa on talon vaipan läpi väistämättä kulkevat LVI-putket ja sähköjohdot. Lähtökohta tiiviin talon rakentamisessa on niiden minimointi jo suunnitteluvaiheessa. Rakenteet voidaan suunnitella niin, että talon vaipan tai höyrynsulun läpi ei kulje mitään muita putkia kuin sähkön, veden ja ulkoilman tulo, sekä viemäri ja poistoilma - kukin vain yhden kerran.

Useimmissa taloissa höyrynsulun läpivientejä on huomattavasti enemmän, mm. ilmanvaihtokanavat vedetään usein ullakkotilan kautta. Kun energiatehokkuutta parannetaan, rakennetaan enenevässä määrin taloja, joissa myös ilmanvaihto on suunniteltu niin, että koko kanavisto kulkee höyrynsulun sisäpuolella. Tässä auttavat myös uudet tuoteratkaisut, esim. Vallox Bluesky ilmanvaihtokanavisto, joka toteutetaan perinteisiä ratkaisuja ohuemmilla putkilla.

Läpivientejä joudutaan kuitenkin tekemään jokaiseen taloon enemmän tai vähemmän. Savuhormi on myös käytännössä joka talossa (piipun toteutuksessa onkin vähän lisäpohtimista, samoin kuin tulisijan paloilman saannissa). Siksi läpiviennit on toteutettava huolella, käyttäen esim. varta vasten suunniteltuja läpivientiosia, ja mielellään liimatiivistyksen lisänä myös mekaanista puristusta.

Ilmatiiviin talon rakentaminen ei auheuta varsinaisesti lisäkustannuksia, mutta vaatii ammataitoista ja huolellista suunnittelua sekä toteutusta.

Linkkejä aiheen tutkimustuloksiin:

TTY (Tampereen Teknillinen Yliopisto) 2008, Matalaenergiarakenteiden toimivuus: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=94366&lan=fi

TTY 2005, Kosteusvarma terve pientalo: http://www.tut.fi/units/rak/rtek/tutkimusraportit/Raportti131.pdf

TTY 2005, Rakenteiden kuivuminen: http://www.tut.fi/units/rak/rtek/tutkimusraportit/Raportti129.pdf